Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste supernatural. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste supernatural. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Not dead.

...Just ....
... Doing other things... But if you want to see what we are doing, check our instagrams on the side bar... 

oops...that is MY instagram... but you see a lot of Suvi there too..... =D

Enjoy the summer <3

tiistai 11. maaliskuuta 2014

FatBottomit askartelee...

Tähän projektiin tuli tarvikkeet Etsyn kautta jenkeistä, suomestakin varmaan löytyisi, mutta muun ohessa...


Sitten vähän piirtelyä....


Ja paistelua....


Ja asennusta...


Ja all done!


Mutta kumpi on kumpi?! =D


Ja tämän(kin) projektin innoittajat...


Saas nähdä tuleeko näistä saman verran vai enemmän kyselyjä kuin näistä:


Vai ihmetteleekö jengi vaan miksi tyypit käyttää bitch ja jerk-koruja =D

Ihan sama, mutta voi toimia hauskana keskustelun avauksena.... =D


Ja minä muunakaan päivänä näitä olisi askarreltu kuin....


lauantai 8. maaliskuuta 2014

Naistenpäivä / Womens Day!

Hyvää naistenpäivää!
Happy womens day!


-kuvan pöllin Suvin instasta, 
 kuvassa näkyvä kortti on mun Suville tekemä... Mitä muutakaan aiheena?!



lauantai 8. helmikuuta 2014

You can never have too much cake!


...or winchester brothers....


Ihan liian monta postausta ilman 
veljeksiä! Tai supernaturalia...
...tosin tarkimmat on bonganneet viittauksen kyllä... =D


Mutta siis! Aiheeseen! Leipomisiin!

Tykkään leipoa, ja tykkään syöttää leipomuksia vieraille.
Jonkun verran jumitan samoissa ohjeissa,
jos ne kerran on hyviksi havaittu, miksei.


Yksi suosikki on rommivanukaspiiras.


Alkuperäisessä ohjeessa tähän on yhdistetty 
banaaneja, mutta koska siippa ei niistä välitä,
pitää soveltaa, toimii mandariineilla,persikoilla
ja kondensoidusta maidosta tehdyllä toffeella,


ja suklaan kanssa... 


...ja ihan vaan vanukkaana, tässä kermavaahdolla 
ja suklaalla koristeltuna.


( ja pyöräilyeväänä, purkkiin tehtynä.....klik.loppiainen)

Ihan järjettömän hyvää.



Yksi aines mistä tykkään isosti, 
on maapähkinävoi. 
Siitä oon tehnyt kakkuja, muffinseja, 
ja tässä pikkuleipiä.




Sometrendikkäämpää olisi tietysti puhua
peanutbutterista, cupcakeista ja cookiesseista...


Ja jos rommipiirasta tehdään, niin pitäähän 
sitten tehdä viskipiirakkaakin!
Kentucky bourbon pie.
Viskiä, pähkinöitä ja suklaata,
toimii, mutta kaikkien mielestä rommipiiras voitti 6-0.



Eilen tein pitkästä aikaa siipan suosikkipiirasta,
ananaspiirakkaa, helppoa, hyvää, raikasta, nam.



Pohjana on paistettu keksimurupohja,
ja täytteeseen tulee valutettua ananasmurskaa,
creme fraichea ja sokeria...omnom.



Näitä olen ihastellut pinterestissä ja ajatellut
että olisi hauskoja lahjoja, kerran olen tuollaisen 
lahjaksi ostanut. 

Jouluna sain Marialta tämän lahjaksi,
ja tammikuussa leipaisin keksit.
Oli hyviä, ja varokaa vaan frendit, noita saattaa hyvinkin 
löytyä paketeista tulevaisuudessa!



 Yksi vakiohje mitä jumitan, eli leivon tosi usein,
on juustomuffinssit. Oho, ei kakkua, eikä makeaa.

noup. mutta hyväksi havaittu, helppo ja maistuva.

5 dl jauhoja
3 tl leivinjauhetta
2munaa
2 dl maitoa
1 dl juoksevaa margariinia
2,5 dl juustoraastetta
suolaa

+lisään yleensä basilikaa tai oreganoa
ja kourallisen paahdettua sipulia.

Sekoitetaan ja nostellaan vuokiin, ripotellaan
juustoraastetta päälle ja paistetaan 200 asteessa.

Parhaita samana päivänä, viimeistään seuraavana.

ja tuossa kuvassa myös vakiosalaatti,
provencen salaattisekoitus, purjoa, kurkkua, 
suolakurkkua, viinirypäleitä, makaroonia,
hemapaa, fetaa, suolaa ja pippuria.
Ja tuon kanssa felixin kreikkalaista salaattikastiketta,
siinä ollaan hyvän äärellä. 

torstai 16. tammikuuta 2014

Blogeista. Lupauksista. Ja.




Mulla on tällähetkellä kotinäytöllä 15 blogia. 

jotkut käyn tsekkaamassa päivittäin, jotkut harvemmin, 

osaa seuraan myös fesen/instagramin kautta. 




Viimeisen vuoden aikana seuratuista blogeista on tippunut 

monta pois, koska aiemmin kaikkia aiheita sisältänyt blogi 

onkin muuttunut treeniblogiksi tai niin kaupalliseksi että 

tuntuu kuin selaisi vaatekaupan mainoslehteä. 

Monia vakioblogeista oon lukenut vuosikausia, 

bloggaajat on tulleet tutuiksi ja heihin on "kiintynyt", 

joitain blogeja olen lukenut vain muutaman kirjoituksen, 

todeten että ei mun juttu, joitain näistä käyn kurkkaamassa 

harvakseltaan, oisko muuttunut mun jutuksi, jotkut on, jotkut ei. 

Jotkut blogit on tippuneet pois mutta oon 

löytänyt ne uudestaan myöhemmin. 

Sitten on muutama äimistelyblogi, joita käyn lukemassa 

silloin tällöin kun haluan huvittaa itseäni ja todeta että 

on meitä moneen junaan, ja joillain on niitä junia 

ihan runsaasti, myös siellä asemalla. 




Jotkut vakioista päivityy päivittäin, jotkut harvakseltaan, 

ja muutama on lopetettu tai vaan näivettynyt. 




Mulla on ollut yksi blogi tätä ennen, 

ensin se oli vain kutsutuille lukijoille, 

ja sitten vaihdoin sen julkiseksi, ajatuksella miksei? 

kävijöitä riitti, vaikka päivityksiä saattoi tulla tooooodella 

harvakseltaan , kommenetteja tosi vähän. 

Itsekin kommentin tosi harvoin mihinkään blogiin mitään, 

sitten kun oikein osuu ja uppoaa tai sytyttää tai 

herättää tarpeeksi ajatuksia. 

En myöskään lue muiden kommentteja seuraamistani blogeista, 

kuin todella harvoin, yleensä jos bloggaaja on maininnut 

vellovasta kommentoinnista tai muuta vastaavaa. 




Mutta sitten viime syksynä (muistaakseni) 

tein virtuaalisiivousta, hävitin blogin, flickritilin, twitterin. 

Tämän hetkiset virtuaaliverkostot on facebook, 

(sielläkin siivosin isolla luudalla), instagram ja pinterest. 

Ja noista kuluu aikaa eniten jälkimmäisessä, paljon. 




Ajatus blogista kuitenkin kummitteli mielessä, 

ja Suvi oli puhunut muutamaan 

otteeseen harkitsevansa blogin aloittamista, 

ja niin kerran juustofesteillä Marian yllyttäminä päätettiin 

aloittaa yhteinen blogi. Tämä. 




Kuten jo aiemmin mainitsin, 

Instagram toimii mulla virtuaalipäiväkirjana, 

ja fese tietysti tavallaan myös.Ja jos instasta pystyisi 

jakamaan suoraan bloggeriin, tämäkin blogi päivittyisi 

vähintään kerran päivässä… 




Nyt ollaan menty harvalla tahdilla, 

enkä lupaa että parannetaan tahtia tai tapoja, 

jos niin käy, niin käy, tai sitten ei. 

Meille kun käy kaikki paitsi liian pienet kengät. 

(ja voisikohan tähän liittää Suvi sivulauseen, -ja liian pienet pipot? 

fyysiset ja mentaaliset?! ) 




En myöskään tänäkään vuonna lupaa uudelle vuodelle mitään. 




Itselleni lupaan kuunnella enemmän itseäni, 

tehdä mitä itse haluan, missä haluan, 

kenen kanssa haluan, välttää kunniinkuuluujapitää-elämistä. 

Jatkaa sisäistä matkaa ja muutosta joka on alkanut jo… 

…hmm, viime vuonna nyt ainakin, ellei kytenyt jo aiemmin. 

Lupaan itselleni myös opetella olemaan selittämättä, 

opetella sanomaan ei, jättämään velvollisuuusosallistumisen pois, 

olemaan vielä vähän vähemmän poliittisesti korrekti, 

ja viettämään enemmän aikaa puutarhassa. 




Pysyn edelleen sinä tyyppinä joka kulkee kukkamekoissa, 

kellohameissa, retromekoissa, tennareissa ja korkkareissa, 

kirppislöydöissä ja tuunailuissa, kukkia ja muita hörhöttimiä hiuksissa. 

Ja tänä vuonna koittaa jo kolmas allien vapautuskesä! 

Tästä voisin helposti kirjoittaa romaanin, mutta googlatkaa 

body acceptance, body love, stop fat shame, ja pääsette jyvälle. 







Tämmöistä ajatusvirtaa tänään. 

Nyt joutuu ehkä lähtemään deiteille. 

Veljesten kanssa.








Ja siinähän saattaa hyvinkin käydä näin:



torstai 19. joulukuuta 2013

Työpäivä kolmella kuvalla.




 No oikeasti enimmän päivää pysyi tuo aamun asenne ja fiilis, mutta pari sen luokan tuokiota että alin kuva päti pirun hyvin. 

Ja kyllä, ihan kaikkea voi supernaturalisoida. Tietenkin! XD

Nyt jatkuu joulukyöpelöinti, 
seuraavaan duunivuoroon on aikaa 10 tuntia, saas nähdä ehtiikö nukkumaan, ja jos ehtii, minkäverran... =D

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

FatBottomit askartelee..

Kalenterista oli buukattu päivä jo aikoja sitten, jouluaskartelua!

Heti aamusta aloitettiin...


No ensin tehtiin korut molemmille:


Ja sitten vähän jouluenkeleitä...


Castiel! <3



Suvi teki latva-Castielin, kuvaa uupuu...
lisätään varmaan myöhemmin!



Ja sitten lähtikin ideat lentoon,
ja alettiin tehdä unensieppaajia,
ensmäistä kertaa ikinä....







Niistä tuli hienot!

Minä oon aina tykännyt sieppareista,
isäntä ei niistä perusta, mutta yksi on roikkunut meillä ikkunassa siitä asti kun saatiin se ihanaiselta Marialta lahjaksi <3  


Mutta nythän tästä lähtee siepparien tekeminen lentoon, 
ideoita on jo vaikka miten paljon ja pinterestistä löytyy lisää....





Aloitin myös viirinauhan, palat on valmiina.
ompelua vaille valmis.
Noista tykkään myös paljon, ja niitä löytyykin useampia.
on eri tyylisiä ja teemaisia, tuo on tulossa ruoka- ja olohuoneen 
oviaukkoon joulun ajaksi, mutta ei ole niin jouluinen, etteikö käyttöaikaa
voi venyttää molemmin puolin sesonkia.





Tätä en tehnyt eilen, 
vaan aloitin toissapäivänä ja lopettelin tänään.
Kummityttö tarvitsee hiuskoristeen 20-luvun henkeen,
en tiedä onko tuo nyt ihan totuudenmukainen mutta 
ihan ookoo...


Tuon mallista, mikä on pään ympäri en olekaan ennen tehnyt,
hattu-panta-ja kukkamallisia sitäkin enemmäm,
itsellä on yleensä aina joku kukka tai muu hörsö päässä, niin arkena 
kuin juhlissa, saa kivaa lisää kampauksiin tai piristämään perusponnaria =)



keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Don't read this...

Tänään on se päivä... viikon odotuksen jälkeen. Päivistä ehkä parhain juuri tälle palkinnolle:


Viime yö meni kiemurrellessa selkäkivun kourissa armottoman kutomisen johdosta. Yhtenäistä unta oli maksimissaan tunti ja aamu oli suhteellisen hämmentävä katastrofi. Unohdin jopa antaa koiruudelle ruokaa. Toki olin laittanut sen kuppiin mutta kuppi tönötti pöydällä koko armaan päivän. Hmph!
Työpäivä meni letkeästi pienessä sumussa, tavarat tippuili käsistä ja ajatuksen lento oli yhtä jouhevaa kuin pulun kakka Siperiassa.
Työpäivän päätyttyä kahvittelimme Satun luona ja sain jos jonkinlaista helppiä ja jelppiä selkääni. On meinaan nyt kokeiltu vuonna 1968 ostettua Tremolo -hierontalaitetta (joka poistaa esitteen mukaan kaiken kolotuksen, lisää hiusten kasvua, auttaa reumaan ja ehkäisee liikalihavuutta...), piikkimattoa ja silkkaa runnomista. Akupunktio ja lobotomia taitavat olla ainuat hoitokeinot joita en ole vielä kokeillut.
Tämä on selkeästi hyvä päivä!

Nyt kun koira on vihdoin saanut aamupalansa ja piikkimatto on levitetty sängylle, on aika avata kanavat ja aloittaa uusimmalla Supernatural jaksolla.


Omaa aikaa, hiljentyneessä kodissa, koira kainalossa, fakiirimatto selän alla...


How can you NOT love these guys?


Valot sammuvat tältä illalta, toivottavasti minäkin heti veljesten jälkeen. Huomenna uusi päivä, uudet kujeet... Aamulla voi puntaroida auttoiko tehohoito selkään vai olisiko aika ottaa käyttöön rankemmat keinot.
Siihen asti...