Estonia! Viro! Eesti! rakkaalla matkakohteella on monta nimeä.

Käytiin perheen kanssa Virossa

4 päivän minilomalla...

Yövyttiin Tallinnassa, aivan vanhan kaupungin kupeessa,
Hotell Economyssa, sijainti loistava! ja jos on autolla liikkeellä
kuten me, lukittu parkkipiha samoin.

Matkasuunnitelmaan kuului käydä
katsomassa KeilaJoan ja Jägalan vesiputoukset talviasussa,
Titanic-näyttely Merimuseossa ja alunperin suunniteltiin
pyörähtävämme Pärnuunkin tuli ja jää-festareille, mutta koska
siellä päätapahtuma oli vasta sunnuntaina,
 jolloin meidän piti jo kotiutua, skipattiin se,
 ja päätettiin käydä katsomassa Tuhalan noitakaivoa,
 josko olisi jo "käynnissä"....


Keila-Joan putoukset

...ja puistoa...

 Jägala juga

Jägala on täynnä fossiileja,

joen pohja, jokea reunustavat jyrkänteet, pankit,

irtokivet... ja niitä sitten taas ihmeteltiin,

kiehtovia ovat.

Pohdittiin myös että tehdäänköhän Viron kouluissa 

retkiä tutkimaan fossiileja luontoon, kun niitä siellä niin 

paljon on? 

Titanic

http://www.lennusadam.eu/fi/lennusadam-fin/uutiset/862-titanic-tarina-loeydoet-legendat

Ja kun näyttelyssä oli mahdollista kuvauttaa itsensä
Titanicilla, tietty tartuttiin tähän!

 Tuhala

Ei ollut vielä kevättulvien aika, jolloin tuo kaivo kiehuu yli.

http://www.visitestonia.com/fi/multimedia/tuhalan-noitakaivo?selected=228911&type=yldine_objekt_pilt

Mutta viime kesänä kun käytiin Tuhalassa ei ehditty kiertää 

ynpäröivää aluetta ollenkaan,nyt ehdittiin,

valtava karstialue jossa tuo maanalainen joki nousee

siellä täällä maan pinnalle,kierrettiin useampi näistä 

kohdista, mutta olivat vielä jäässä,

 eräällä pellolla kasvaa yli 300vuotinen pyhä kataja, sitäkin käytiin ihmettelemässä,

mutta pitää kyllä yrittää osua tuonne joskus silloin kun kaivo kiehuu!

Muuta...


Joka reissun pakollinen kissamarket-kuva!
Comarket on siis aivan tavallinen ruokakauppaketju
Virossa, mutta koska nuo kaksi miun armasta
ovatten kissapöhköjä, niin sehän on siis paras kauppa.

The man and the machine.

Ukolla oli Graflex mukana,kerrankin,
monasti suunnittelee, mutta usein jättää kotiin,
onhan tuo työläs verrattuna tavan digiin,
mutta nyt oli mukana ja aktiivikäytössä.

http://porakuvia.blogspot.fi/2014/02/jagalan-putoukset.html

Yhtenä iltana lähdettiin kävelylle vanhaan kaupunkiin,
kierrettiin muurien vieret ja sivukujat,
mahtava paikkahan se on, ja iltahämyssä oli hauskaa seikkailla
sivukujilla.

Yhdellä iltakävelyllä bongasin kenkäkaupan ikkunasta

unelmakengät.... ja katsoin että kerrankin näyttäis

siltä että voisi olla jopa kanoottikokoa...

...eikun aamulla takaisin kun liike auki, 

ja oh my. nehän oli täysin sopivat.

My precioussss...

Tuo Vivian Vau on kenkäkauppa jolla löytyy 

naistenkenkiä kokoon 45 asti,

eli tulevien vironreissujen must-pysähdyspaikka!

Kaiken tämän lisäksi käytiin siellä sun täällä

tallinnan ympäristössä, syötiin hyvin,

 juotiin taivaallisen hyvää kahvia kahviloissa,

 bongailtiin kissoja, 

ostettiin tuliaiskakkuja ja muita herkkuja.

Hirmu mukava reissu!

ja seuraavaa jo suunnitellaan...

Blogeista. Lupauksista. Ja.

Mulla on tällähetkellä kotinäytöllä 15 blogia. 

jotkut käyn tsekkaamassa päivittäin, jotkut harvemmin, 

osaa seuraan myös fesen/instagramin kautta. 

Viimeisen vuoden aikana seuratuista blogeista on tippunut 

monta pois, koska aiemmin kaikkia aiheita sisältänyt blogi 

onkin muuttunut treeniblogiksi tai niin kaupalliseksi että 

tuntuu kuin selaisi vaatekaupan mainoslehteä. 

Monia vakioblogeista oon lukenut vuosikausia, 

bloggaajat on tulleet tutuiksi ja heihin on "kiintynyt", 

joitain blogeja olen lukenut vain muutaman kirjoituksen, 

todeten että ei mun juttu, joitain näistä käyn kurkkaamassa 

harvakseltaan, oisko muuttunut mun jutuksi, jotkut on, jotkut ei. 

Jotkut blogit on tippuneet pois mutta oon 

löytänyt ne uudestaan myöhemmin. 

Sitten on muutama äimistelyblogi, joita käyn lukemassa 

silloin tällöin kun haluan huvittaa itseäni ja todeta että 

on meitä moneen junaan, ja joillain on niitä junia 

ihan runsaasti, myös siellä asemalla. 

Jotkut vakioista päivityy päivittäin, jotkut harvakseltaan, 

ja muutama on lopetettu tai vaan näivettynyt. 

Mulla on ollut yksi blogi tätä ennen, 

ensin se oli vain kutsutuille lukijoille, 

ja sitten vaihdoin sen julkiseksi, ajatuksella miksei? 

kävijöitä riitti, vaikka päivityksiä saattoi tulla tooooodella 

harvakseltaan , kommenetteja tosi vähän. 

Itsekin kommentin tosi harvoin mihinkään blogiin mitään, 

sitten kun oikein osuu ja uppoaa tai sytyttää tai 

herättää tarpeeksi ajatuksia. 

En myöskään lue muiden kommentteja seuraamistani blogeista, 

kuin todella harvoin, yleensä jos bloggaaja on maininnut 

vellovasta kommentoinnista tai muuta vastaavaa. 

Mutta sitten viime syksynä (muistaakseni) 

tein virtuaalisiivousta, hävitin blogin, flickritilin, twitterin. 

Tämän hetkiset virtuaaliverkostot on facebook, 

(sielläkin siivosin isolla luudalla), instagram ja pinterest. 

Ja noista kuluu aikaa eniten jälkimmäisessä, paljon. 

Ajatus blogista kuitenkin kummitteli mielessä, 

ja Suvi oli puhunut muutamaan 

otteeseen harkitsevansa blogin aloittamista, 

ja niin kerran juustofesteillä Marian yllyttäminä päätettiin 

aloittaa yhteinen blogi. Tämä. 

Kuten jo aiemmin mainitsin, 

Instagram toimii mulla virtuaalipäiväkirjana, 

ja fese tietysti tavallaan myös.Ja jos instasta pystyisi 

jakamaan suoraan bloggeriin, tämäkin blogi päivittyisi 

vähintään kerran päivässä… 

Nyt ollaan menty harvalla tahdilla, 

enkä lupaa että parannetaan tahtia tai tapoja, 

jos niin käy, niin käy, tai sitten ei. 

Meille kun käy kaikki paitsi liian pienet kengät. 

(ja voisikohan tähän liittää Suvi sivulauseen, -ja liian pienet pipot? 

fyysiset ja mentaaliset?! ) 

En myöskään tänäkään vuonna lupaa uudelle vuodelle mitään. 

Itselleni lupaan kuunnella enemmän itseäni, 

tehdä mitä itse haluan, missä haluan, 

kenen kanssa haluan, välttää kunniinkuuluujapitää-elämistä. 

Jatkaa sisäistä matkaa ja muutosta joka on alkanut jo… 

…hmm, viime vuonna nyt ainakin, ellei kytenyt jo aiemmin. 

Lupaan itselleni myös opetella olemaan selittämättä, 

opetella sanomaan ei, jättämään velvollisuuusosallistumisen pois, 

olemaan vielä vähän vähemmän poliittisesti korrekti, 

ja viettämään enemmän aikaa puutarhassa. 

Pysyn edelleen sinä tyyppinä joka kulkee kukkamekoissa, 

kellohameissa, retromekoissa, tennareissa ja korkkareissa, 

kirppislöydöissä ja tuunailuissa, kukkia ja muita hörhöttimiä hiuksissa. 

Ja tänä vuonna koittaa jo kolmas allien vapautuskesä! 

Tästä voisin helposti kirjoittaa romaanin, mutta googlatkaa 

body acceptance, body love, stop fat shame, ja pääsette jyvälle. 

Tämmöistä ajatusvirtaa tänään. 

Nyt joutuu ehkä lähtemään deiteille. 

Veljesten kanssa.

Ja siinähän saattaa hyvinkin käydä näin: